Pain, suffering and other temporary harm - how to define the amount?
23.9.2024
As noted in my introduction article, the Tort Liability Act is general in nature and does not present anything about the amounts of damages. The estimation of damages is based on many point of views and should not be too shematic. Assessment of personal injuries may be a challenge e.g. in insurance covered, criminal or patient law cases.
Pain, suffering and other temporary harm is in fact quife common form of compensation and when defining the amount the Guidelines of Personal injury commission are relevant to study. Note that guidelines are only recommendations and open for the legal reasoning. Traffic accidents have their own instructions of temporary harm. Besides to know these, it´s very important to understand how the claims of damages are proven. The burden of proof concerning the quality and amount of the damages rests on claimant.
The different personal consequences can be very different as far as their gravity is concerned, include different subsections and amounts has been presented as drifts. At the same time each classification includes certain basic descriptions. How to interprete these may be affected with high quality evidence and also it is very relevat how the claims are reasoned.
As examples in the Guidelines e.g. the following (mentioned also the drift scales, partly connecting different sections) types of damages have been defined as most serious:
nerv injuries (100 euros – 15.000 euros)
blood vessel injuries (300 euros – 15.000 euros)
fractions (300 euros – 8.000 euros)
brain injuries (400 euros – 25.000 euros)
spinal cord injuries (10.000 euros – 25.000 euros)
traumatic amputations (500 euros – 10.000 euros)
chronic intractable pain (4.000 euros – 12.000 euros)
Guidelines include also applying instructions to be raised and sufficiently reasoned in individual case belongs to the obligations of legal counsel. Otherwise there lies a danger where court will decide claims solely on formal basis.
In order to define amount of pain, suffering and other temporary correctly, it usually requires a doctor statement or other medical evidence. Also qualified documents include information on victim´s description of relevant events, medical observations and an opinion about the causal link between act or failure and result. Also the statements of the victim and witness are very important.
As a general observation about the Finnish case law can be said that the amout consideration is quite cautious. This creates professional challenges for the legal counsel of victim.
Key words
Pain, suffering and other temporary harm
Tort Liability Act
Amount of damages
Personal injury
Guidelined of Personal Injury Commission
Evidence of tort law claims
Kipu, särky ja muu tilapäinen haitta – mikä on oikea korvausmäärä?
Ensimmäisessä artikkelissani totesin, että vahingonkorvauslaki on yleisluontoinen eikä esitä korvausmääristä mitään. Vahingonkorvausten määrien arviointi perustuu käytännössä moneen asiaan eikä arviointi saa olla liian kaavamaista. Henkilövahinkojen arviointi saattaa tulla ongelmaksi niin vakuutuksen kattamassa asiassa kuin esimerkiksi rikosten tai potilasvahinkojen kohdalla.
Kipu, särky ja muu tilapäinen haitta on käytännössä varsin yleinen korvauksen muoto, jonka määrien arvioinnissa keskeisenä ovat Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset. Huomaa, että ne todellakin ovat vain suosituksia eli niitä voi perustellusti haastaa oikeusjutussa. Liikennevahinkojen osalta on myös omia tilapäisen haitan ohjeita. Näiden tuntemisen lisäksi on tärkeää ymmärtää, miten vahingonkorvausvaatimus toteennäytetään. Todistustaakka vahingon laadusta ja määrästä on vaatimuksen esittäjällä.
Aiheutuneet vahingot voivat vakavuudeltaan olla hyvinkin erilaisia, sisältää erilaisia alajaotuksia ja suosituksissa korvausmääriä on kirjattu liukumina. Samalla kukin luokittelu sisältää tiettyjä kaavamaisia peruskuvauksia. Niiden tulkintaan voidaan vaikuttaa laadukkaalla todistelulla ja keskeinen merkitys on luonnollisesti sillä, miten vaatimukset perustellaan.
Mainitut suositukset määrittävät vakavimmiksi vahingoiksi (suluissa suosituksia osin eri luokista yhdistettyinä) esimerkiksi
vaikeat hermovammat (100 euroa – 15.000 euroa),
verisuonivammat (300 euroa – 15.000 euroa)
murtumat (300 euroa – 8.000 euroa)
aivovammat (400 euroa – 25.000 euroa)
selkäydinvammat (10.000 euroa – 25.000 euroa)
traumaattiset amputaatiot (500 euroa – 10.000 euroa)
sietämätön kiputila (4.000 euroa – 12.000 euroa)
Suositukseen on kirjattu myös soveltamisohjeita, joiden esillenostaminen ja riittävä perusteleminen yksittäisessä oikeusjutussa on ennen kaikkea oikeudellisen avustajan tehtävä. Muutoin on vaara, että tuomioistuin suhtautuu vaatimukseen kaavamaisesti.
Jotta kipu, särky ja muu tilapäinen haitta osattaisiin määrittää oikein, se edellyttää lähtökohtaisesti lääkärinlausunnon tai muuta lääketieteellistä selvitystä. Tietenkin laadukas asiakirjaselvitys sisältää myös muuta tärkeää informaatiota kuten kuvauksen uhrin kertomuksesta, lääketieteelliset havainnot ja käsityksen syy-yhteydestä vahingon ja seurauksen välillä. Näiden lisäksi vahingonkärsijän omalla ja todistajien lausunnoilla on myös erittäin tärkeä merkitys.
Yleishavaintona suomalaisesta oikeuskäytännöstä voidaan sanoa, että harkinnanvaraisten korvausten tasoa leimaa tietty varovaisuus. Tämä asettaa ammatillisia haasteita varsinkin vahingonkärsijän avustajalle.
Hakusanat
Kipu, särky ja muu tilapäinen haitta
Vahingonkorvauslaki
Vahingonkorvauksen määrä
Henkilövahinko
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset
Vahingonkorvausvaatimuksen todistelu